Mulla on enää yksi alle kouluikäinen jalokiviapina. Tänään se alkoi. Koulu. Eka- ja neljäs luokka. Aamu oli hyvin, hyvin, kovin, todella iisi. Olen jälleen kerran hämmentynyt. Mä olin odottanut ihan hirveetä kaaosta. Mut ei, ni ei. Ja hyvä niin. Tukanlaittoa, kamojen tarkastelua. Jänskätystä, tietty. Niin, ja *räps räps*. Tietty. Kumman tyynesti ne jaksoi poseerata, kun mä hössötin siinä ympärillä. Mua ei olis haluttu matkaan mukaan, mutta mä ängin väkisin. Tietty. Ja niin me mentiin, minä...
...yks ekaluokkalainen,
yks neljäsluokkalainen
ja yks
wannabekoululainen.
Niin ihmeellistä kuin onkin, että mun pieni keskarini on saavuttanut kouluiän, tapahtui tänään jotain ehkä vielä sitäkin ihmeellisempää, nimittäin
MÄ EN VUODATTANUT KYYNELTÄKÄÄN.
Mun sydämeni kyllä väpätti, mut ei kerrota kellekään.
suloisen näköinen lauma!
VastaaPoistaKiitti! Musta oli liikuttavaa miten nuo kaks vanhinta oli niin hyvää pataa kävellessään koululle, ei tietoakaan minkäänmoisesta nahistelusta :)
Poista